Search
  • Farmaravinto

Kasvirasvoja vai voita?

Melkein yhtä paljon erilaisia kantoja kuin hiilihydraateista kuulee löytyy myös rasvoista. Meillä Suomessa on tehty vuosikymmeniä valtaisaa työtä mm Pohjois-Karjala projektin myötä, jotta sydän- ja verisuoniperäisiä tapahtumia ja kuolemia saataisiin vähäisemmiksi. Siksi seuraan huolestuneena keskustelua siitä, ettei rasvanlaadulla olisi niin suurta merkitystä kuin on väitetty. Olemmekin tyydyttyneiden rasvojen saannin suhteen ottaneet takapakkia.


On totta, että yhdessä vaiheessa ollut kevyttuotteiden buumi osoitti ettei se kevyt ja rasvaton ole myöskään aina hyväksi. Kehomme tarvitseekin rasvaa, mutta sen pitää laadullisesti olla "hyvää" eli sisältää tydyttymättömiä rasvahappoja. Tutkimukset osoittavat kiistattomasti että huonompilaatuinen tyydyttynyt ns kova rasva tukkii verisuonemme. Rasvojen avulla pidetään yllä elimistömme solukalvojen nestemäisyyttä ja siten niiden myös aineenvaihdunnan toimivuutta. Samalla tällä on vaikutusta myös hermosolujen sähköimpulssien välittymiseen ja ylipäätään hermoston ja aivojen toimintaan. Muita vaikutuksia on mm ihon kykyyn pidättää kosteutta, kasvuun ja lisääntymiseen liittyen sekä verkkokalvon toimintaan silmissä.


Mitä sitten ovat ne hyvät rasvat? Niitä sisältävät lähtökohtaisesti kasvisrasvat (esim rypsiöljy), pähkinät ja siemenet, rasvaiset kalat ja avokado. Suosi siis jatkossa näitä ja käytä muutoinkin rasvoja monipuolisesti. Vähennä runsasrasvaisia liha ja juustotuotteita. Toki myös kasvirasvojen joukkoon mahtuu muutama huonompi vaihtoehto kuten esim kookosöljy.


Syö hyvää - sivut ovat erittäiän hyvä ja selkokielinen sivusto erilaisista ravitsemukseen liittyvistä asioista ja siellä onkin varsin hyvin selitetty tätä rasva-asiaa: https://syohyvaa.fi/kasvioljyilla-laatua-lautaselle/




7 views0 comments

Recent Posts

See All